Työelämä

Kun menet työelämään, on tärkeää, että tiedät omat oikeudet ja velvollisuudet. Teet työharjoittelusopimuksen tai työsopimuksen. Työsopimus on paperi, jossa sovitaan tärkeät asiat. Työnantajan velvollisuus on perehdyttää (opettaa) uusi työntekijä työhön.

Työntekijän täytyy olla aktiivinen, itseohjautuva ja tiimityötaitoinen. Aina täytyy oppia ja opiskella myös uusia asioita. Jos saat työn valmiiksi tai et tiedä mitä pitää tehdä, mene kysymään neuvoa esimieheltä tai työkaverilta. Älä vain istu ja odota.

Sinun täytyy tehdä työtä yhdessä muiden kanssa. On tärkeää, että tulet toimeen. Aina on ihmisiä, joista sinä et pidä, mutta silti sinun täytyy tehdä töitä hänen kanssaan.

Työelämä muuttuu kaiken aikaa. Työtehtävät vaihtuvat. Sinun täytyy oppia ja opiskella uusia asioita myös töissä. Ole joustava.

Työelämään-materiaali

Tietoa työelämästä

Lue ja vastaa kysymyksiin.
Kappale 4

Mikä on työehtosopimus (TES)?

Mitä tekee luottamusmies?

Mikä on ammattiliitto?

Miksi ihmiset haluavat kuulua työttömyyskassaan?

Kappale 5

Mitä asioita työsopimuksessa täytyy olla?

Miksi?

Inflaatio

Kun tavaroiden ja palveluiden hinnat nousevat, rahan arvo laskee. Samalla rahalla saa vähemmän tavaraa kuin ennen. Jos esim. kahvikuppi maksoi ennen 1 euron ja myöhemmin 1,50 euroa, samalla rahalla ei saa enää kupillista kahvia. 

Tämän ilmiön nimi on inflaatio. 

Kustannusinflaatio

Joskus tavaran valmistaminen kallistuu. Silloin tavaran hintaa täytyy nostaa. Muuten tuotteesta ei jää yritykselle voittoa.

Esim. kahvin raaka-ainehinta kallistuu. Kahvilan omistaja joutuu nostamaan kahvin hintaa. Kun kuppi kahvia maksoi ennen 1 euron, se maksaa nyt 1,50€. Kuluttaja maksaa samasta tuotteesta nyt enenmmän.

Kysyntäinflaatio

Tavaran hinta voi nousta kysyntäinflaation vuoksi. Monet ihmiset haluavat ostaa samaa tuotetta ja yritys voi nostaa sen hintaa sen vuoksi, että kauppa käy.

Esim. pizzeria myy 7 euron pitsoja. Pizzeriassa on aina jono ja paljon asiakkaita. Omistaja nostaa hintaa, koska asiakkaita on kuitenkin. He ovat valmiit maksamaan samasta pitsasta enemmänkin. Omistaja nostaa pitsan hinnan 8 euroon. 

Seurauksia

Kun hinnat nousevat, ihmiset tarvitsevat enemmän rahaa kulutukseen. he haluavat enenmmän palkkaa. Jos yritykset nostavat palkkoja, niiden täytyy nostaa myös tuotteiden hintoja. Näin inflaatio kasvaa entisestään. 

Eläke ja tuki ei nouse yhtä nopeasti kuin tuotteiden hinnat.

Noususuhdanne ja laskusuhdanne ja bruttokansantuote

Noususuhdanne

Kun talous menee hyvin, se on nimeltään nousukausi tai noususuhdanne. Kun taloudessa menee huonosti, se on lama eli laskusuhdanne. Sanat kertovat, että talous menee ylös tai alas.

Kun on noususuhdanne, ihmiset käyttävät paljon rahaa. Kun ihmiset kuluttavat, yritykset saavat tuloja ja voivat palkata lisää työntekijöitä. Yritys voi kasvaa. Työttömyys vähenee. Kunnat ja valtio saavat enemmän verotuloja.

Kun on noususuhdanne, hinnat nousevat, koska ihmisillä on rahaa käytössä.

Laskusuhdanne

laskusuhdanne alkaa, kun ulkomaankaupassa on vaikeuksia. Tuotteet eivät mene kaupaksi muihin maihin niin kuin ennen. Yritys voi irtisanoa työntekijöitä. Työttömien määrä kasvaa. Kun on työtön, ei voi kuluttaa niin paljon rahaa kuin työssä. Yritykset myyvät tuotteita vähemmän myös kotimaassa. Työttömyys lisääntyy entisestään.

Taantuma eli lama

Kun laskusuhdanne jatkuu kauan, se on taantuma. Toinen nimi on lama. Talous menee tosi huonosti. Monet ovat työttömiä, eivät voi tai uskalla käyttää rahaa. Yrityksillä on vaikeuksia. Myös valtiolla ja kunnilla on talousvaikeuksia, koska verotulot pienenevät. Valtio voi joutua lainaamaan rahaa. Rahan nimi on valtionvelka.

Valtio yrittää vaikuttaa suhdanteisiin

Valtio voi tehdä erilaisia päätöksiä ja yrittää ohjata taloutta.

Kun on noususuhdanne, vaarana on inflaatio eli hintojen nousu. Silloin rahan arvo laskee. Valtio yrittää estää sen. Silloin se nostaa lainojen korkoa. Rahan lainaaminen on kalliimpaa. Ihmiset eivät lainaa silloin niin paljon rahaa. Ihmiset osatavat vähemmän kuin ennen. Silloin hinnat laskevat ja inflaatio hidastuu tai pysähtyy.

Kun on laskusuhdanne, valtio voi pienentää veroja. Silloin ihmisillä on enemmän rahaa ja he voivat ostaa tuotteita. Silloin yrityksillä menee paremmin.

Bruttokansantuote =BKT

Bruttokansantuote on luku, joka kertoo, miten maan taloudella menee. Kun BKT jaetaan maan asukasmäärällä, voidaan verrata eri maiden bruttokansantuotetta eli elintasoa eri maissa. BKT lasketaan joka vuosi. Kun lukua verrataan edelliseen vuoteen, tiedetään, miten taloudessa menee. 

BKT kasvaa, kun ihmiset osatavat kotimaisia palv eluja ja tuotteita. Koskea BKT tarkoittaa, että taloudessa menee hyvin. Se ei kerro silti sitä, kenelle rahat maassa menevät.

TEHTÄVIÄ

1. Mikä on lama?

• Mitä se takoittaa kotitaloudelle?
• Mitä se tarkoittaa yriykselle?
• Mitä se tarkoittaa valtion taloudelle?

2. Mitä valtio tekee kun on noususuhdanne? Miksi?

3. Mitä tarjkoittaa bruttokansantuote?

Globaali talous

Globaali talous tarkoittaa koko maailman taloutta. Kaikki maat käyvät kauppaa keskenään. Tavaraa viedään ja tuodaan maasta toiseen. Bisnes on kansainvälistä. Esimerkiksi osakeyhtiön omistajia voi olla monissa eri maissa. Kuluttajan on vaikeaa tietää, kuka on minkäkin yrityksen omistaja.

Kun jossain maassa tapahtuu jotain, se vaikuttaa koko maailmassa. Esim, jos Yhdysvalloissa on talousongelmia, ne vaikuttavat myös Euroopassa ja Suomessa. Jos öljyvaltiossa on levoton tilanne, öljyn hinta koko maailmassa nousee.

Kuluttajan kannalta globaali talous tarkoittaa myös sitä, että he voivat ostaa eri puolilla maailmaa tehtyjä tuotteita. Esimerkiksi Suomeen ja Eurooppaan vaatteet tuodaan pääosin Aasiasta, koska siellä on edellusta tekstiiliteollisuutta. Siellä tehdään paljon vaatteita niin halvalla, ettei Suomen tekstiiliteollisuus voi kilpailla sen kanssa.Yrityksen kannalta suomalainen tekstiiliyritys ei menesty, koska se ei voi kilpailla isoilla markkinoilla näiden yrityksen kanssa. Vain isot kansainväliset yritykset menestyvät, esim. sellainen yritys, jossa palkat ja tuotantokustannukset ovat pienet.

Globalisaation hyviä puolia

• yritykset myyvät tuotteita ympäri maailmaa
• jotkut tuotteet ovat halvempia kuin ennen

Globalisaation huonoja puolia

• esim. Suomessa tehdyt tuotteet kilpailevat muiden maiden halpojen tuotteiden kanssa
• suomalaiset yritykset siirtävät tehtaita muihin maihin, koska siellä palkat ovat pienemmät tai asiakkaat lähellä tai raaka-aine halvempaa
• yritys voi kasvaa niin isoksi, että se saa liikaa määräysvaltaa köyhässä maassa
• köyhässä maassa ei ole aina työaikalakia, minimipalkkaa tai lakia, minkäikäinen lapsi voi olla työssä
• suuri yritys voi tuhota luontoa köyhässä maassa
• suuri yritys voi lahjkoa viranomaisia köyhässä maassa

Halpatuonti

Köyhässä maassa valmitetaan tuotetta esim. t-paitoja tai lenkkareita. Niitä valmistavat köyhät ihmiset. Tehtaassa voi olla työssä myös lapsia. Monet kuluttajat haluavat tietää, miten ja missä tuote on tehty.