Rikos ja rangaistus

Kiusaaminenkin on rikos

Kiusaaminen on sitä, että joku loukkaa tai vahingoittaa toista ihmistä monta kertaa eikä lopeta sitä. Toista ihmistä voi vahingoittaa, kun sanoo tai tekee jotain pahaa ja ilkeää. Kiusaaja tekee rikoksen, joka voi johtaa rangaistukseen. Rikos voi olla esim. laiton uhkaus, kunnianloukkaus tai pahoinpitely.

Henkilö uhkaa toista henkilöä, kun hän sanoo ja kirjoittaa jotain uhkaavaa, esimerkiksi että teen jotain pahaa sinulle. Kiusaaminen voi tapahtua tekstiviestillä tai internetissä. Rikos on kunnianloukkaus, kun henkilö sanoo jotain ilkeää toiselle tai muille ihmisille.  Rikos voi olla myös toisen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, jos puhuu tai kirjoittaa rumasti toisen ihmisen asioista muille. Pahoinpitely on sitä, että vahingoittaa toista ihmistä, jos esimerkiksi lyö tai tönii toista ihmistä.

Rikosilmoitus

Jos näet rikoksen, voit soittaa numeroon 112. Ilmoituksen jälkeen poliisi alkaa tutkia rikosta. Jos joku tekee rikoksen sinua kohtaan, tee rikosilmoitus poliisilaitoksella. Jos rikos ei ole vakava ja sinulla on nettipankkitunnukset, voit tehdä ilmoituksen poliisin internetsivuilla. Väärän rikosilmoituksen tekemine on rikos.

Poliisi tekee esitutkinnan

Poliisi tutkii rikospaikan, kuulustelee todistajia, uhria (=asianomistajaa) ja epäiltyä. Todistaja on ihminen, joka on nähnyt tai kuullut rikoksesta. Uhri eli asianomistaja on henkilö, joka on kokenut vahinkoa.

Syyttäjä päättää oikeudenkäynnistä

Syyttäjä on viranomainen. Hän huolehtii siitä, että rikoksesta seuraa rangaistus. Hän selvittää ensi, mitä poliisi sai tietää esitutkinnassa. Hänen täytyy olla oikeudenmukainen ja puolueeton. Syyttäjä päättää, nostetaanko syyte vai ei. Jos todisteita ei ole tarpeeksi, oikeudenkäyntiä ei pidetä. Jos syyttäjä katsoo, että rikossyyte tulee, silloin oikeudenkäynti alkaa. Syytetty saa puolustusasianajajan. Se on lakimies, joka auttaa oikeudessa.

Tehtäviä

1. Mistä rikoksista sinua voidaan syyttää, jos kiusaat kaveriasi?
2.  Kuka viranomainen tutkii ensin mitä tapahtui?
3.  Kuka tai mikä on asianomistaja?
4. Kuka tai mikä on epäilty?
5. Kuka viranomainen päättää, meneekö tapaus oikeuteen?

TUOMIOISTUIN (tuomioistuimet)

Tuomioistuin käyttää tuomiovaltaa (tuomita= jos joku rikkoo lakia, tuomioistuin voi tuomita hänelle rangaistuksen).

Tuomioistuin käsittelee rikosten lisäksi muitakin asioita. Riita-asiat ovat asioita, joissa kaksi ihmistä tai yritystä on eri mieltä, esim. lapsen huoltajuus. Hakemusasia on esim. avioero.

On tärkeää, että tuomioistuin on puolueeton ja riippumaton. Kukaan ei saa yrittää vaikuttaa niiden työhön.

Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus. Jos henkilö on tyytymätön käräjäoikeuden päätöksen, hän voi valittaa hovioikeuteen. Hovioikeus päättää, käsitteleekö se käräjäoikeuden tuomiota uudelleen vai ei. Henkilö voi valittaa hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen.

Korkeimman oikeuden päätöksestä voi joskus valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Se on Strasbourgissa Ranskassa.

Hallintotuomioistuin

Hallintotuomioistuimet käsittelevät viranomaisten toimintaan liittyviä asioita. Viranomaisten täytyy huolehtia siitä, että yhteiskunta toimii lakien mukaan. Viranomaisia ovat esim. poliisi, verohallinto, kunta ja Kela. Jos ajattelee, että viranomaisen päätös ei ole oikein, siitä voi valittaa. Valitus käsitellään hallintotuomioistuimessa.

Laki määrää, millainen rangaistus voi olla esim. sakko, vankila, yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus. Vahingonkorvaus tarkoittaa sitä, että syyllinen ihminen maksaa sen, mitä hän rikkoi.

Tehtäviä

1.  Mitä muita asioita kuin rikoksia tuomioistuin käsittelee?
2.  Mitä tarkoittaa puolueeton ja riippumaton tuomioistuin?
3.  Mihin voi valittaa, jos ei ole tyytyväinen korkeimman oikeuden päätökseen?
4. kenen asioita käsittelee hallintotuomioistuin?