Ulkomaankauppa

Suomi on pieni kansantalous. Siksi Suomi on riippuvainen muista maista. Myös Suomen sijainti rajoittaa sen taloutta. Koska olemme pohjoisessa, ei maatalous voi kilpailla muiden maiden maataloustuotteiden kanssa. Suomi tarvitsee muualta myös energiaa. Täällä ei ole öljyä. Suomessa on paljon metsää. puusta tehdään paperia, jota myydään muihin maihin.

Suomi menestyy, jos sen ulkomaankauppa menestyy. Suomi liittyi 1995 Euroopan unioniin.

Globaalissa taloudessa koko maapallo on tullut pienemmäksi. Kaikkien maiden on tehtävä yhteistyötä. Taloudessa globalisaatio näkyy ulkomaankaupassa.

Maan ei kannata valmistaa kaikkea itse. Jos se tekisi niin, se tarvitsisi paljon erilaista osaamista ja se olisi kallista. On parempi tehdä jotain, mikä on maalle edullista ja helppoa. On halvempaa ostaa jotain toisesta maasta.

VIENTI JA TUONTI

1800- ja 1900-luvuilla Suomen vienti perustui puunjalostusteollisuuteen. Toisen maailmansodan loppuessa kasvoi metalliteollisuus. 1990-luvulla kasvoi elektroniikkateollisuuden vienti.

2008–2009 alkoi globaali taantuma eli lama. Eniten kärsi paperiteollisuus. Venäjä alkoi periä puutulleja ja raaka-aineen hinta nousi. Paperiteollisuus siirsi tuotantoa Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan, jossa raaka-aine ja tuotanto olivat halvempaa.

Suomen viennissä keskeisessä osassa ovat pitkälle jalostetut kilpailukykyiset tuotteet. 

Suomen kauppakumppanit ovat Euroopan unionin maat. Niihin kohdistuu yli puolet viennistä. Euroopan unionin maiden välillä ei ole tulleja. Suomi käy eniten kauppaa Venäjän, Ruotsin ja Saksan kanssa. Suomesta viedään ulkomaille paperia, koneita, puhelimia, laivoja, elektronisia laitteita, metalliteollisuuden tuotteita.

Suomeen tuodaan öljyä, autoja, elektronisia laitteita, vaatteita, elintarvikkeita, raaka-aineita ja koneita.

Kaikki hyötyy vientiteollisuudesta

Kun yritys myy tuotteita ulkomaille, se antaa työpaikan monelle suomalaiselle. Kun yrityksellä menee hyvin, valtio saa verotuloja. 

Jos ulkomaankauppa vähenee, työttömyys lisäämtyy. Valtio saa vähemmän verotuloja. Valtio joutuu ehkä nostamaan veroja tai ottamaan lisää lainaa, jotta se voi hoitaa kaikki palvelut.

VAIHTOTASE

Kauppatase kuvaa tuotteiden vientiä ja tuontia. Kun Suomesta viedään tuotteita ulkomaille, Suomeen tulee rahaa. Kun Suomi ostaa tuotteita muista maista, raha menee Suomesta ulkomaille. Jos vuoden aikana maasta vietyjen tavaroiden arvo on suurempi kuin sinne tuotujen, syntyy kauppaylijäämä. Maa myy ja vie enemmän kuin ostaa ja tuo.Silloin kansantalous rikastuu.

Vaihtotase kuvaa koko ulkomaankaupan tilaa. Vaihtotase seuraa, mistä mihin raha menee. Jos vienti on suurempi kuin tuonti, raha virtaa kotimaahan. Tällöin vaihtotase on ylijäämäinen ja Suomi vaurastuu.

Jos tuonti on suurempi kuin vienti, raha virtaa Suomesta ulkomaille. Tällöin Suomi köyhtyy. Silloin vaihtotase on alijäämäinen.

Valtio yrittää edistää vientiä, jotta Suomi olisi kilpailukykyinen. Viime vuosina vaihtotase on ollut alijäämäinen.

TEHTÄVIÄ

1. Miksi Suomi on riippuvainen muista maista?

2. Miten Suomen ulkomaankauppa muuttui 1995?

3. Miksi Suomen maatalous ei voi kilpailla muiden maiden kanssa?

4. Millä nimellä kutsutaan asiaa, jonka takia suomalaisista kaupoista voi ostaa tuotteita maista, jotka ovat kaukana? 

5. Katso kuvaa vaihtotaseesta. Milloin se on ollut

• ylijäämäinen?

• alijäämäinen?

6. Miksi Suomi haluaisi, että vaihtotase on ylijäämäinen?

7. Katso kuvaa Suomen tuonnista. Mitä tuotteita tänne tuodaan eniten?

8. Katso kuvaa Suomen viennistä? Mitä tuotteita täältä viedään eniten?