YH3 Aktiivinen kansalainen ja vaikuttaminen

• kolmas sektori: järjestöt
• oma mielipide
• media

Työelämä

Kun menet työelämään, on tärkeää, että tiedät omat oikeudet ja velvollisuudet. Teet työharjoittelusopimuksen tai työsopimuksen. Työsopimus on paperi, jossa sovitaan tärkeät asiat. Työnantajan velvollisuus on perehdyttää (opettaa) uusi työntekijä työhön.

Työntekijän täytyy olla aktiivinen, itseohjautuva ja tiimityötaitoinen. Aina täytyy oppia ja opiskella myös uusia asioita. Jos saat työn valmiiksi tai et tiedä mitä pitää tehdä, mene kysymään neuvoa esimieheltä tai työkaverilta. Älä vain istu ja odota.

Sinun täytyy tehdä työtä yhdessä muiden kanssa. On tärkeää, että tulet toimeen. Aina on ihmisiä, joista sinä et pidä, mutta silti sinun täytyy tehdä töitä hänen kanssaan.

Työelämä muuttuu kaiken aikaa. Työtehtävät vaihtuvat. Sinun täytyy oppia ja opiskella uusia asioita myös töissä. Ole joustava.

Työelämään-materiaali

Tietoa työelämästä

Lue ja vastaa kysymyksiin.
Kappale 4

Mikä on työehtosopimus (TES)?

Mitä tekee luottamusmies?

Mikä on ammattiliitto?

Miksi ihmiset haluavat kuulua työttömyyskassaan?

Kappale 5

Mitä asioita työsopimuksessa täytyy olla?

Miksi?

Inflaatio

Kun tavaroiden ja palveluiden hinnat nousevat, rahan arvo laskee. Samalla rahalla saa vähemmän tavaraa kuin ennen. Jos esim. kahvikuppi maksoi ennen 1 euron ja myöhemmin 1,50 euroa, samalla rahalla ei saa enää kupillista kahvia. 

Tämän ilmiön nimi on inflaatio. 

Kustannusinflaatio

Joskus tavaran valmistaminen kallistuu. Silloin tavaran hintaa täytyy nostaa. Muuten tuotteesta ei jää yritykselle voittoa.

Esim. kahvin raaka-ainehinta kallistuu. Kahvilan omistaja joutuu nostamaan kahvin hintaa. Kun kuppi kahvia maksoi ennen 1 euron, se maksaa nyt 1,50€. Kuluttaja maksaa samasta tuotteesta nyt enenmmän.

Kysyntäinflaatio

Tavaran hinta voi nousta kysyntäinflaation vuoksi. Monet ihmiset haluavat ostaa samaa tuotetta ja yritys voi nostaa sen hintaa sen vuoksi, että kauppa käy.

Esim. pizzeria myy 7 euron pitsoja. Pizzeriassa on aina jono ja paljon asiakkaita. Omistaja nostaa hintaa, koska asiakkaita on kuitenkin. He ovat valmiit maksamaan samasta pitsasta enemmänkin. Omistaja nostaa pitsan hinnan 8 euroon. 

Seurauksia

Kun hinnat nousevat, ihmiset tarvitsevat enemmän rahaa kulutukseen. he haluavat enenmmän palkkaa. Jos yritykset nostavat palkkoja, niiden täytyy nostaa myös tuotteiden hintoja. Näin inflaatio kasvaa entisestään. 

Eläke ja tuki ei nouse yhtä nopeasti kuin tuotteiden hinnat.

Noususuhdanne ja laskusuhdanne ja bruttokansantuote

Noususuhdanne

Kun talous menee hyvin, se on nimeltään nousukausi tai noususuhdanne. Kun taloudessa menee huonosti, se on lama eli laskusuhdanne. Sanat kertovat, että talous menee ylös tai alas.

Kun on noususuhdanne, ihmiset käyttävät paljon rahaa. Kun ihmiset kuluttavat, yritykset saavat tuloja ja voivat palkata lisää työntekijöitä. Yritys voi kasvaa. Työttömyys vähenee. Kunnat ja valtio saavat enemmän verotuloja.

Kun on noususuhdanne, hinnat nousevat, koska ihmisillä on rahaa käytössä.

Laskusuhdanne

laskusuhdanne alkaa, kun ulkomaankaupassa on vaikeuksia. Tuotteet eivät mene kaupaksi muihin maihin niin kuin ennen. Yritys voi irtisanoa työntekijöitä. Työttömien määrä kasvaa. Kun on työtön, ei voi kuluttaa niin paljon rahaa kuin työssä. Yritykset myyvät tuotteita vähemmän myös kotimaassa. Työttömyys lisääntyy entisestään.

Taantuma eli lama

Kun laskusuhdanne jatkuu kauan, se on taantuma. Toinen nimi on lama. Talous menee tosi huonosti. Monet ovat työttömiä, eivät voi tai uskalla käyttää rahaa. Yrityksillä on vaikeuksia. Myös valtiolla ja kunnilla on talousvaikeuksia, koska verotulot pienenevät. Valtio voi joutua lainaamaan rahaa. Rahan nimi on valtionvelka.

Valtio yrittää vaikuttaa suhdanteisiin

Valtio voi tehdä erilaisia päätöksiä ja yrittää ohjata taloutta.

Kun on noususuhdanne, vaarana on inflaatio eli hintojen nousu. Silloin rahan arvo laskee. Valtio yrittää estää sen. Silloin se nostaa lainojen korkoa. Rahan lainaaminen on kalliimpaa. Ihmiset eivät lainaa silloin niin paljon rahaa. Ihmiset osatavat vähemmän kuin ennen. Silloin hinnat laskevat ja inflaatio hidastuu tai pysähtyy.

Kun on laskusuhdanne, valtio voi pienentää veroja. Silloin ihmisillä on enemmän rahaa ja he voivat ostaa tuotteita. Silloin yrityksillä menee paremmin.

Bruttokansantuote =BKT

Bruttokansantuote on luku, joka kertoo, miten maan taloudella menee. Kun BKT jaetaan maan asukasmäärällä, voidaan verrata eri maiden bruttokansantuotetta eli elintasoa eri maissa. BKT lasketaan joka vuosi. Kun lukua verrataan edelliseen vuoteen, tiedetään, miten taloudessa menee. 

BKT kasvaa, kun ihmiset osatavat kotimaisia palv eluja ja tuotteita. Koskea BKT tarkoittaa, että taloudessa menee hyvin. Se ei kerro silti sitä, kenelle rahat maassa menevät.

TEHTÄVIÄ

1. Mikä on lama?

• Mitä se takoittaa kotitaloudelle?
• Mitä se tarkoittaa yriykselle?
• Mitä se tarkoittaa valtion taloudelle?

2. Mitä valtio tekee kun on noususuhdanne? Miksi?

3. Mitä tarjkoittaa bruttokansantuote?

Globaali talous

Globaali talous tarkoittaa koko maailman taloutta. Kaikki maat käyvät kauppaa keskenään. Tavaraa viedään ja tuodaan maasta toiseen. Bisnes on kansainvälistä. Esimerkiksi osakeyhtiön omistajia voi olla monissa eri maissa. Kuluttajan on vaikeaa tietää, kuka on minkäkin yrityksen omistaja.

Kun jossain maassa tapahtuu jotain, se vaikuttaa koko maailmassa. Esim, jos Yhdysvalloissa on talousongelmia, ne vaikuttavat myös Euroopassa ja Suomessa. Jos öljyvaltiossa on levoton tilanne, öljyn hinta koko maailmassa nousee.

Kuluttajan kannalta globaali talous tarkoittaa myös sitä, että he voivat ostaa eri puolilla maailmaa tehtyjä tuotteita. Esimerkiksi Suomeen ja Eurooppaan vaatteet tuodaan pääosin Aasiasta, koska siellä on edellusta tekstiiliteollisuutta. Siellä tehdään paljon vaatteita niin halvalla, ettei Suomen tekstiiliteollisuus voi kilpailla sen kanssa.Yrityksen kannalta suomalainen tekstiiliyritys ei menesty, koska se ei voi kilpailla isoilla markkinoilla näiden yrityksen kanssa. Vain isot kansainväliset yritykset menestyvät, esim. sellainen yritys, jossa palkat ja tuotantokustannukset ovat pienet.

Globalisaation hyviä puolia

• yritykset myyvät tuotteita ympäri maailmaa
• jotkut tuotteet ovat halvempia kuin ennen

Globalisaation huonoja puolia

• esim. Suomessa tehdyt tuotteet kilpailevat muiden maiden halpojen tuotteiden kanssa
• suomalaiset yritykset siirtävät tehtaita muihin maihin, koska siellä palkat ovat pienemmät tai asiakkaat lähellä tai raaka-aine halvempaa
• yritys voi kasvaa niin isoksi, että se saa liikaa määräysvaltaa köyhässä maassa
• köyhässä maassa ei ole aina työaikalakia, minimipalkkaa tai lakia, minkäikäinen lapsi voi olla työssä
• suuri yritys voi tuhota luontoa köyhässä maassa
• suuri yritys voi lahjkoa viranomaisia köyhässä maassa

Halpatuonti

Köyhässä maassa valmitetaan tuotetta esim. t-paitoja tai lenkkareita. Niitä valmistavat köyhät ihmiset. Tehtaassa voi olla työssä myös lapsia. Monet kuluttajat haluavat tietää, miten ja missä tuote on tehty.

Ulkomaankauppa

Suomi on pieni kansantalous. Siksi Suomi on riippuvainen muista maista. Myös Suomen sijainti rajoittaa sen taloutta. Koska olemme pohjoisessa, ei maatalous voi kilpailla muiden maiden maataloustuotteiden kanssa. Suomi tarvitsee muualta myös energiaa. Täällä ei ole öljyä. Suomessa on paljon metsää. puusta tehdään paperia, jota myydään muihin maihin.

Suomi menestyy, jos sen ulkomaankauppa menestyy. Suomi liittyi 1995 Euroopan unioniin.

Globaalissa taloudessa koko maapallo on tullut pienemmäksi. Kaikkien maiden on tehtävä yhteistyötä. Taloudessa globalisaatio näkyy ulkomaankaupassa.

Maan ei kannata valmistaa kaikkea itse. Jos se tekisi niin, se tarvitsisi paljon erilaista osaamista ja se olisi kallista. On parempi tehdä jotain, mikä on maalle edullista ja helppoa. On halvempaa ostaa jotain toisesta maasta.

VIENTI JA TUONTI

1800- ja 1900-luvuilla Suomen vienti perustui puunjalostusteollisuuteen. Toisen maailmansodan loppuessa kasvoi metalliteollisuus. 1990-luvulla kasvoi elektroniikkateollisuuden vienti.

2008–2009 alkoi globaali taantuma eli lama. Eniten kärsi paperiteollisuus. Venäjä alkoi periä puutulleja ja raaka-aineen hinta nousi. Paperiteollisuus siirsi tuotantoa Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan, jossa raaka-aine ja tuotanto olivat halvempaa.

Suomen viennissä keskeisessä osassa ovat pitkälle jalostetut kilpailukykyiset tuotteet. 

Suomen kauppakumppanit ovat Euroopan unionin maat. Niihin kohdistuu yli puolet viennistä. Euroopan unionin maiden välillä ei ole tulleja. Suomi käy eniten kauppaa Venäjän, Ruotsin ja Saksan kanssa. Suomesta viedään ulkomaille paperia, koneita, puhelimia, laivoja, elektronisia laitteita, metalliteollisuuden tuotteita.

Suomeen tuodaan öljyä, autoja, elektronisia laitteita, vaatteita, elintarvikkeita, raaka-aineita ja koneita.

Kaikki hyötyy vientiteollisuudesta

Kun yritys myy tuotteita ulkomaille, se antaa työpaikan monelle suomalaiselle. Kun yrityksellä menee hyvin, valtio saa verotuloja. 

Jos ulkomaankauppa vähenee, työttömyys lisäämtyy. Valtio saa vähemmän verotuloja. Valtio joutuu ehkä nostamaan veroja tai ottamaan lisää lainaa, jotta se voi hoitaa kaikki palvelut.

VAIHTOTASE

Kauppatase kuvaa tuotteiden vientiä ja tuontia. Kun Suomesta viedään tuotteita ulkomaille, Suomeen tulee rahaa. Kun Suomi ostaa tuotteita muista maista, raha menee Suomesta ulkomaille. Jos vuoden aikana maasta vietyjen tavaroiden arvo on suurempi kuin sinne tuotujen, syntyy kauppaylijäämä. Maa myy ja vie enemmän kuin ostaa ja tuo.Silloin kansantalous rikastuu.

Vaihtotase kuvaa koko ulkomaankaupan tilaa. Vaihtotase seuraa, mistä mihin raha menee. Jos vienti on suurempi kuin tuonti, raha virtaa kotimaahan. Tällöin vaihtotase on ylijäämäinen ja Suomi vaurastuu.

Jos tuonti on suurempi kuin vienti, raha virtaa Suomesta ulkomaille. Tällöin Suomi köyhtyy. Silloin vaihtotase on alijäämäinen.

Valtio yrittää edistää vientiä, jotta Suomi olisi kilpailukykyinen. Viime vuosina vaihtotase on ollut alijäämäinen.

TEHTÄVIÄ

1. Miksi Suomi on riippuvainen muista maista?

2. Miten Suomen ulkomaankauppa muuttui 1995?

3. Miksi Suomen maatalous ei voi kilpailla muiden maiden kanssa?

4. Millä nimellä kutsutaan asiaa, jonka takia suomalaisista kaupoista voi ostaa tuotteita maista, jotka ovat kaukana? 

5. Katso kuvaa vaihtotaseesta. Milloin se on ollut

• ylijäämäinen?

• alijäämäinen?

6. Miksi Suomi haluaisi, että vaihtotase on ylijäämäinen?

7. Katso kuvaa Suomen tuonnista. Mitä tuotteita tänne tuodaan eniten?

8. Katso kuvaa Suomen viennistä? Mitä tuotteita täältä viedään eniten?

Oma city

Tee oma kaupunki ja tutustu suomalaiseen yhteiskuntaan: Oma city-peli

Media

Miten Yle eli Yleisradio eroaa mainosrahoitteisista medioista?

Kuinka paljon ihmiset seuraavat medioita päivittäin?

Mitä tarkoittaa media?

Mikä media on sinun mielestäsi luotettava? Miksi

Turvallisuus

TURVALLISUUS – Turvallisessa yhteiskunnassa on hyvä elää

Ihmisen elämä on turvallista, kun hänen ei tarvitse pelätä ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Mikään yhteiskunta ei ole täysin turvallinen. Silti halutaan varmistaa, että perusoikeudet (oikeus) toteutuvat. Kansalaisilla on oikeusturva. Valtio, jossa kansalaisilla on oikeusturva, on oikeusvaltio.

Oikeusturva tarkoittaa sitä, että esim. poliisi ja tuomioistuin ei saa tehdä ihan mitä vain. Jokaisesta asiasta tehdään päätös ja asiakirja. Asioista voi valittaa. On olemassa viranomainen joka valvoo toimintaa. Kansalaisten oikeusturvan pitää toteutua niin kuin perustuslaki määrää,

1.    POLIISI

·         valvoo järjestystä ja turvallisuutta

·         kansalainen on poliisin asiakas

·         myöntää lupia (lupa esim. ajokortti, passi, oleskelulupa, aseenkantolupa)

·         tutkii rikoksia (rikos) tekemällä esitutkintaa

·         määrää rikesakkoja pienistä liikennerikkeistä

·         tekee yhteistyötä tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa

2.    HÄTÄKESKUS JA PELASTUSLAITOS

·         auttaa hätätilanteissa: ensihoito ja pelastustyö

·         112: hätäkeskus huolehtii, että viesti menee poliisille, palolaitokselle tai ambulanssiin

3.    TUOMIOISTUIN (tuomioistuimet)

·         käyttää tuomiovaltaa (tuomita= jos joku rikkoo lakia, tuomioistuin voi tuomita hänelle rangaistuksen) Laki määrää, millainen rangaistus voi olla esim. sakko, vankila, yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus). Vahingonkorvaus tarkoittaa sitä, että syyllinen ihminen maksaa sen, mitä hän rikkoi.

·         käsittelee erilaisia asioita: avioero, lapsen huoltajuus tai rikosasioita

4.    TURVALLISUUSPOLITIIKKA

·         ulkopolitiikka – suhteet muihin maihin

·         kriisinhallinta, kun muissa valtiossa on ongelmia

·         maanpuolustus – kriisitilanteessa jokainen kansalainen on velvollinen työskentelemään maansa hyväksi (asevelvollisuus; puolustusvoimat eli armeija)

 rajavartiolaitos ja tulli

Rikos ja rangaistus

Kiusaaminenkin on rikos

Kiusaaminen on sitä, että joku loukkaa tai vahingoittaa toista ihmistä monta kertaa eikä lopeta sitä. Toista ihmistä voi vahingoittaa, kun sanoo tai tekee jotain pahaa ja ilkeää. Kiusaaja tekee rikoksen, joka voi johtaa rangaistukseen. Rikos voi olla esim. laiton uhkaus, kunnianloukkaus tai pahoinpitely.

Henkilö uhkaa toista henkilöä, kun hän sanoo ja kirjoittaa jotain uhkaavaa, esimerkiksi että teen jotain pahaa sinulle. Kiusaaminen voi tapahtua tekstiviestillä tai internetissä. Rikos on kunnianloukkaus, kun henkilö sanoo jotain ilkeää toiselle tai muille ihmisille.  Rikos voi olla myös toisen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, jos puhuu tai kirjoittaa rumasti toisen ihmisen asioista muille. Pahoinpitely on sitä, että vahingoittaa toista ihmistä, jos esimerkiksi lyö tai tönii toista ihmistä.

Rikosilmoitus

Jos näet rikoksen, voit soittaa numeroon 112. Ilmoituksen jälkeen poliisi alkaa tutkia rikosta. Jos joku tekee rikoksen sinua kohtaan, tee rikosilmoitus poliisilaitoksella. Jos rikos ei ole vakava ja sinulla on nettipankkitunnukset, voit tehdä ilmoituksen poliisin internetsivuilla. Väärän rikosilmoituksen tekemine on rikos.

Poliisi tekee esitutkinnan

Poliisi tutkii rikospaikan, kuulustelee todistajia, uhria (=asianomistajaa) ja epäiltyä. Todistaja on ihminen, joka on nähnyt tai kuullut rikoksesta. Uhri eli asianomistaja on henkilö, joka on kokenut vahinkoa.

Syyttäjä päättää oikeudenkäynnistä

Syyttäjä on viranomainen. Hän huolehtii siitä, että rikoksesta seuraa rangaistus. Hän selvittää ensi, mitä poliisi sai tietää esitutkinnassa. Hänen täytyy olla oikeudenmukainen ja puolueeton. Syyttäjä päättää, nostetaanko syyte vai ei. Jos todisteita ei ole tarpeeksi, oikeudenkäyntiä ei pidetä. Jos syyttäjä katsoo, että rikossyyte tulee, silloin oikeudenkäynti alkaa. Syytetty saa puolustusasianajajan. Se on lakimies, joka auttaa oikeudessa.

Tehtäviä

1. Mistä rikoksista sinua voidaan syyttää, jos kiusaat kaveriasi?
2.  Kuka viranomainen tutkii ensin mitä tapahtui?
3.  Kuka tai mikä on asianomistaja?
4. Kuka tai mikä on epäilty?
5. Kuka viranomainen päättää, meneekö tapaus oikeuteen?

TUOMIOISTUIN (tuomioistuimet)

Tuomioistuin käyttää tuomiovaltaa (tuomita= jos joku rikkoo lakia, tuomioistuin voi tuomita hänelle rangaistuksen).

Tuomioistuin käsittelee rikosten lisäksi muitakin asioita. Riita-asiat ovat asioita, joissa kaksi ihmistä tai yritystä on eri mieltä, esim. lapsen huoltajuus. Hakemusasia on esim. avioero.

On tärkeää, että tuomioistuin on puolueeton ja riippumaton. Kukaan ei saa yrittää vaikuttaa niiden työhön.

Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus. Jos henkilö on tyytymätön käräjäoikeuden päätöksen, hän voi valittaa hovioikeuteen. Hovioikeus päättää, käsitteleekö se käräjäoikeuden tuomiota uudelleen vai ei. Henkilö voi valittaa hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen.

Korkeimman oikeuden päätöksestä voi joskus valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Se on Strasbourgissa Ranskassa.

Hallintotuomioistuin

Hallintotuomioistuimet käsittelevät viranomaisten toimintaan liittyviä asioita. Viranomaisten täytyy huolehtia siitä, että yhteiskunta toimii lakien mukaan. Viranomaisia ovat esim. poliisi, verohallinto, kunta ja Kela. Jos ajattelee, että viranomaisen päätös ei ole oikein, siitä voi valittaa. Valitus käsitellään hallintotuomioistuimessa.

Laki määrää, millainen rangaistus voi olla esim. sakko, vankila, yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus. Vahingonkorvaus tarkoittaa sitä, että syyllinen ihminen maksaa sen, mitä hän rikkoi.

Tehtäviä

1.  Mitä muita asioita kuin rikoksia tuomioistuin käsittelee?
2.  Mitä tarkoittaa puolueeton ja riippumaton tuomioistuin?
3.  Mihin voi valittaa, jos ei ole tyytyväinen korkeimman oikeuden päätökseen?
4. kenen asioita käsittelee hallintotuomioistuin?